Standertskjöldinkatu 1, 53200 Lappeenranta 010 505 6750 info@loime.fi
Standertskjöldinkatu 1, 53200 Lappeenranta 010 505 6750 info@loime.fi

Ohjeet

Hyvinvoiva kissa

Kissa on yksinsaalistava peto, jolle tuttu elinpiiri ja reviiri ovat tärkeitä. Tutut, pysyvät olosuhteet (hajut, ihmiset ja eläimet, ympäristö, äänet, kosketustapa) pitävät yllä kissan turvallisuuden tunnetta.

 

Kissalla on voimakas tarve saaliskäyttäytymiseen. Saalistustapahtuma koostuu paikantamisesta, lähestymisestä, vaanimisesta, loikasta, sieppauksesta, väsytyksestä, tappopuraisusta ja lopulta aterioinnista. Joillain kissoilla saalistustapahtuma jää kesken, jos kissa ei esimerkiksi ole oppinut tappopuraisua. Tällöin kissa saattaa kuljettaa eläviä saaliitaan kotiin. Saaliilla leikkiminen kestää sitä pidempään, mitä kauemmin on kulunut aikaa edellisestä saalistamisesta. Saaliilla leikkimisen aikana kissan elimistö tuottaa serotoniinia ja dopamiinia, jotka ovat hyvänolon-hormoneja.

 

Sisäkissoille on tärkeää tarjota erilaisia virikkeitä korvaamaan oikeat saalistusreissut. Turhautunut kissa saattaa alkaa hyökkäilemään ihmisiä tai muita eläimiä kohti. Leluissa olisi hyvä olla saaliiden erilaisia ominaisuuksia jäljitteleviä yksityiskohtia. Kissalle voi myös tarjota ruokaa virikkeiden muodossa.

 

Kissalla on jo pentuna, ilman minkäänlaista opettamista, valmiudet tiettyyn käymäläkäyttäytymiseen. Sopiva sijainti hiekkalaatikolle on turvallinen ja rauhallinen paikka tarpeeksi kaukana ruokailutilasta. Sisäkissalla on yleensä yksi tai kaksi kohdetta, joihin se toteuttaa kynsimistarvettaan. Raapimapuut on hyvä sijoittaa sellaisiin paikkoihin, joissa kissa viettää muutenkin aikaa.

 

Kissan ruuansulatus on sopeutunut täysin eläinperäiseen ravintoon. Sen suolisto on lyhyt, syljestä puuttuu tärkkelystä pilkkova entsyymi amylaasi, ja esimerkiksi proteiineja hajotetaan jokaisen aterian jälkeen, riippumatta aterian koostumuksesta.

 

Ihmisten yhteen saattamat aikuiset yksilöt eivät tule yleensä yhtä läheisiksi kuin yhdessä kasvaneet. Yhdessä eletyn ajan pituus vaikuttaa kissojen väliseen etäisyyteen ja ystävällismielisten kohtaamisen määrään. Kissojen välisiä ongelmia muodostuu, jos yksilöt eivät voi halutessaan hajaantua tai ottaa etäisyyttä. Ongelmia voivat aiheuttaa myös virikkeiden puute sekä kissayksilöiden luonteet. Kun kotona on enemmän kuin yksi kissa, on tärkeää asettaa tarpeeksi kuivikelaatikoita, ruoka- ja juomakuppeja, lepo- sekä tähystyspaikkoja, kiipeily- ja kynsimispaikkoja sekä piiloja eri paikkoihin kotia.

 

Kissan sosiaalisuuteen vaikuttavat mm. perimä, ympäristö ja kokemukset muista kissoista. Erityisesti sosiaalistumisvaiheen (2-7vkoa) kokemukset ovat tärkeitä. Tänä aikana kissa on helppo totuttaa käsittelyyn. Kissa oppii lajilleen tyypillisen viestinnän 14 viikon ikään mennessä.

 

Kissan perusterveydenhuoltoon kuuluu mm. rokottaminen, madotus, sopivan ravinnon tarjoaminen ja kissalle lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistaminen. Kissa on hyvä totuttaa käsittelyyn ja erilaisiin hoitotoimenpiteisiin jo pentuna, jotta elämä myös sairastavan kissan kanssa olisi sujuvaa.



Eläinklinikka Loime
 Standertskjöldinkatu 1, 53200 Lappeenranta
 010 505 6750
 info@loime.fi