ELÄINLÄÄKÄRIKÄYNNILLE VALMISTAUTUMINEN
Ennen anestesiaa vaativia toimenpiteitä suositellaan paastoa, jotta voidaan vähentää esimerkiksi pahoinvointiriskiä anestesian aikana.
Ruokapaasto on suositeltavaa myös ennen tiettyjä röntgen- tai ultraäänitutkimuksia, tai jos eläimestä tehdään verinäytetutkimuksia.
Turvallisen anestesian takaamiseksi eläimiä paastotetaan ennen toimenpidettä: aikuiset koirat 10-12 tuntia, aikuiset kissat 6-8 tuntia. Pentujen paaston tulee olla lyhyempi: 1h/ikäkuukausien määrä. Vettä saa olla saatavilla.
Mikäli eläimen kunto sallii, se kannattaa ulkoiluttaa ennen leikkausta rakon ja suoliston tyhjentämiseksi.
Kania tai marsua ei tule paastottaa ennen anestesiatoimenpidettä. Sen sijaan varaa sille mukaan klinikalle sellaista ruokaa, mitä lemmikkisi on tottunut syömään. Ruoka tulisi poistaa tarjolta n. 15 minuuttia ennen vastaanottoaikaa, jotta eläin ehtii tyhjentää suunsa. Jos jyrsijä tai jäniseläin nukutetaan, varaa sille matkaan jotain tuttua purtavaa, jota se voi alkaa nakertaa herätessään klinikalla.
Tarkemmat ohjeet saat suoraan klinikaltamme.
Ennen verinäytteenottoa eläintä yleensä paastotetaan. Koirien paaston pituus on 10-12h, kissoilla 6-8h. Huomioithan, että pienten pentujen paaston tulee olla lyhyempi: 1h/ikäkuukausien lukumäärä.
Tarkemmat ohjeet eri tilanteiden varalta (tauti- ja lääkitysseurannat) on syytä varmistaa klinikalta aikaa varattaessa.
Jos eläin joudutaan rauhoittamaan tutkimuksia varten, sitä paastotetaan: aikuinen koira 10-12h, aikuinen kissa 6-8h, pennut 1h/ikäkuukausien lukumäärä. Ruokapaasto on suositeltavaa myös ennen vatsaontelon alueen röntgen- ja ultraäänitutkimusta. Lisäksi eläintä on hyvä käyttää tarpeilla ennen tutkimuksia.
Virtsarakon ultraäänitutkimuksissa rakossa toivotaan kuitenkin olevan reilusti virtsaa.
Virtsan tulisi olla rakossa vähintään neljä tuntia seissyttä. Usein tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, jos eläimellä on lisääntynyt virtsaamistarve. Virtsanäyte tulisi olla klinikalle tuotaessa mahdollisimman tuoretta, tarvittaessa säilyttäkää näyte jääkaapissa (max. 3h) ennen klinikalle tuloa.
Ulkoiset sukupuolielimet puhdistetaan, mikäli mahdollista suihkuttelemalla, ja kuivataan hyvin. Vapaasti laskettu näyte otetaan puhtaaseen purkkiin mielellään keskivirtsasta. Apuna voi käyttää hyvin puhdistettua teräskauhaa (löylykauha). Näyte jäähdytetään jääkaapissa ja toimitetaan mahdollisimman nopeasti klinikalle tutkittavaksi.
Kissalta näytteen saaminen voi olla vieläkin haastavampaa. Apuna voi kokeilla käyttää hiekkalaatikkoon laitettua tuorekelmua, josta näyte imetään steriiliin ruiskuun tai kaadetaan puhtaaseen näytteenottoastiaan.
Koska vapaasti lasketun virtsanäytteenottoon ja tulkintaan sisältyy runsaasti virhelähteitä, eläinlääkäri voi päätyä suosittelemaan näytteenottoa punktiolla suoraan rakosta. Äkillisistä tulehdusoireita kärsiviltä eläimiltä, näyte kannattaa kuitenkin aina pyrkiä ottamaan vastaanotolle tultaessa.
Kerää purkkiin tai muovipussiin ulostetta kolmelta eri ulostuskerralta, mieluiten kahden eri päivän aikana. Osanäytteet voi yhdistää tai ottaa omiin purkkeihinsa. Jäähdytä näytteet jääkaappilämpötilaan tai toimita viiveettä tutkittavaksi klinikalle. Muista merkitä näyteastiaan eläimen nimi ja näytteenottopäivämäärä.
Näytteet voi myös lähettää postitse. Tällöin näytteiden jäähdyttäminen on erityisen tärkeää kuin myös, että näytteet lähetetään alkuviikosta, viimeistään keskiviikkona, etteivät ne jää postiin viikonlopuksi. Huomioi Postin pakkaus- ja lähetysohjeet eläinperäisten näytteiden osalta.
Ensisynnytys on sekä koiralle että omistajalle jännittävää aikaa. Jotta emä ehtii sopeutua synnytysympäristöön ajoissa, on hyvä siirtyä paikalle noin kaksi viikkoa ennen synnytystä. Tilan on hyvä olla valoisa, mutta tarvittavissa pimennettävissä, vedoton, puhdas ja rauhallinen. Tilassa on hyvä olla emälle ”pesä” mihin vetäytyä.
Emän synnytyksen käynnistymisen ensimerkkeihin kuuluu ruumiinlämmön lasku. Lasku tapahtuu yleensä 1-3 päivää ennen synnytystä. Usein lämpö laskee lopullisesti alle 37 asteen, mutta voi sahailla 37-38 välillä muutamia vuorokausia ennen synnytystä. Jotta lämmön muutos havaitaan, on hyvä aloittaa lämmönmittaukset ajoissa ja jatkaa mittauksia säännöllisesti synnytykseen asti. Kun lämpö nousee takaisin normaaliin, ensimmäisen pennun tulisi syntyä 12 tunnin sisällä.
Pennun synnytys voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: avautumiseen (6-12h), työntövaiheeseen (6-8h) ja jälkeisten vaiheeseen. Avautumisvaihe kestää yleensä ensisynnyttäjillä kauemmin kuin aiemmin synnyttäneillä. Synnytyksen ajaksi emä tulee jättää pääosin rauhaan. Narttu voi levätä useita tuntejakin pentujen välillä ilman supistuksia. Mikäli synnytys ei tunnu etenevän, emää voi koettaa kävelyttää. Myös ruokaa ja vettä on hyvä olla tarjolla synnytyksen ajan. Emää autetaan vain, kun näyttää että synnytys ei etene normaalisti. Kuitenkin pentujen hoitoa on hyvä avustaa, mikäli emä ei lähde hoitamaan pentuja itse. Syntymisen jälkeen pennut tulee pitää lämpimänä ja varmistaa, että ne alkavat imeä pian syntymisen jälkeen. Emä katkaisee usein itse pentujen napanuoran.
Eläinlääkäriin kannattaa hakeutua ajoissa, mikäli jokin asia synnytyksessä huolestuttaa. Kohtuullinen määrä vihreää eritettä takapäästä kuuluu normaaliin istukan irtoamiseen, mutta tämän jälkeen pennun tulee syntyä pian. Mikäli nartun yleiskunto heikkenee tai se vaikuttaa kovin kivuliaalta tai voipuneelta, on syytä ottaa yhteys eläinlääkäriin. Muita syitä eläinlääkäriin hakeutumiseen ovat muun muassa, jos nartun ruumiinlämpö laskee ja nousee uudelleen ilman että synnytys käynnistyy, sikiönesteitä vuotanut 2-3h tuntia aiemmin, mutta työntöpolttoja ei havaita, tehokkaita työntöjä on ollut yli 20min ilman pennun syntymistä, heikkoja työntöjä jatkunut 2-4 tuntia ilman pennun syntymistä, tai jos pentujen väli venyy yli 6 tuntiin.
ELK Anu Mäkelä 10.5.2019